Raamatun lukeminen on ihmiselle hyväksi, uskoville välttämätöntä. Joskus lukiessa törmää tekstiin, joka tuntuu käsittämättömältä, mitä tässä nyt oikein tarkoitetaan. Itselle käy usein niin, että Raamatun kohta, jonka on lukenut monesti aiemmin, ikään kuin hyppää silmille ja alkaa vaatia pohtimista. Yksi tällainen Raamatun paikka on Luukas 9:59 -60.
Eräälle toiselle Jeesus sanoi: ”Seuraa minua!” Tämä vastasi: ”Herra, anna minun ensin käydä hautaamassa isäni.” Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Anna kuolleiden haudata kuolleensa. Lähde sinä julistamaan Jumalan valtakuntaa.”
Mitä ihmettä? Miten Jeesus saattoi olla noin tyly, ei sallinut edes käydä hautaamassa omaa isäänsä? Kun noita jakeita tarkemmin tutkitaan eri kommentaareja yms. käyttäen, käy selville, että kyseisen henkilön isä olikin elossa. Hän olisi siis ensin odottanut, että isä kuolee – ehkä vuosien päästä – ja sitten kun kaikki siihen liittyvä on ohi, hän lähtee seuraamaan Jeesusta.
Asiayhteys toistuu seuraavissa jakeissa (61–62), jossa eräs toinen haluaa käydä hyvästelemässä perheensä (= sukunsa), ennen kuin lähtee seuraamaan Jeesusta.
Ei Jeesus ole tyly, tässä on opetus meille, älä siirrä tuonnemmaksi. Jeesus tiesi, että noiden molempien henkilöiden kohdalla ratkaisun siirtäminen olisi kohtalokasta. Isän poistumista odotellessa kutsu hiipuu hiljalleen pois. Toisen kohdalla suku saa ”järkipuheellaan” hänet hylkäämään kutsunsa. Ikuisuuden kannalta elämän tärkein asia jää. Miten noiden kahden kohdalla lopulta kävi, sitä ei Raamattu kerro.
Jos tunnet sydämessäsi Jeesuksen kutsuvan sinua, ensimmäistä kertaa tai uudelleen, älä viivyttele. Älä ala pohtia mitähän muut sanovat, älä laita ehtoja, että sitten kun tämä tai tuo on tehty, niin sitten minä alan seurata Jeesusta. Ei hän ole tyly, vaan lempeä ja rakastava. Hän kutsuu meitä seuraansa. Tätä kutsua ei kannata hukata.
Siunattua syksyn aikaa.
Aulis Puro-Aho
PS: Tätä kirjoitettaessa Taliban on juuri saanut koko Afganistanin haltuunsa. Nyt on erityisen tärkeää muistaa rukouksin Afganistanin kristittyjä. Rukoillaan, että he tavalla tai toisella säilyisivät hengissä, uskonsa säilyttäen ja voisivat jatkaa evankeliumin levittämistä tuon pimeyden keskellä.