Magnesiumia ja jauhoja

Näin korona-aikana erityisesti osaan arvostaa omaa pientä punttihuonettani. Siinä missä muut joutuvat rajoitusten takia miettiä punttisalille menoa ja sitä kuinka pitää turvaetäisyydet, ei minulla ole tuota ongelmaa. Ainoat muut ihmiset minun ”salillani” ovat perheemme kaksi pikku isäntää. Kun menen treenaamaan haluavat hekin. Levitän monesti magnesiumia käsiini saadakseni paremman pidon tangosta, jotta voisin saada nostettua raskaampia painoja. Nämä tulevat voimamiehet rekisteröivät tapani ja eräänä päivänä nuorempi tuli luokseni kädet valkoisina vehnäjauhoista uhoten ja pullistellen hauiksiaan kuin Herkules että ”minusta tulee vahva.” Eihän tilanteelle voinut kuin nauraa, mutta samalla miettiä kuinka tarkasti he seuraavat minun tekemisiäni. Jos he seuraavat minun esimerkkiäni ja alkavat myös treenaamaan, heillä on hyvät mahdollisuudet tulla yhtä vahvoiksi ja vielä vahvemmiksi kuin minä. 
Toiveeni ja rukoukseni on, että he voisivat löytää Jeesuksesta myös esimerkin itselleen. Jotta he voisivat kasvattaa itselleen vahvan uskon. Voimatkin joskus loppuvat ja lihakset surkastuvat, mutta uskon päämäärä on ikuinen elämä. Eikä Jeesuksen esimerkin seuraaminen olisi pahasta meistä kenellekään. Luvataanhan raamatussa että Jeesukseen uskovat voivat tehdä samoja tekoja kuin Hän ja suurempiakin. Nyt tarvittaisiin suuria tekoja, rakastavia ihmisiä ja Evankeliumia. Yksi järkyttävä tapaus on niin vahvasti mielessäni nimittäin Koskelan teinisurma. Nuoret voivat huonosti ja se tuo huolen omista lapsistakin, etteivät he joutuisi kokemaan väkivaltaa, henkistä tai fyysistä. 
Rukoillaan Suomen nuorten puolesta, lapsiemme puolesta ja itsemme puolesta että pääsisimme lähemmäksi Jeesuksen kaltaisuutta. 
Ei muuta kuin magnesiumit käsiin ja vuoria siirtämään.